Aistihavaintokanava-oppimistyylitesti

Oppimistyyli on tiedon käsittelyyn kuuluva tai tapoja hankkia tai käsitellä tietoa. Oppimistyylin sanotaan olevan pysyvä ominaisuus, mutta kun tiedät oman tyylisi, voit suunnitella opiskelusi sen huomioiden.

Yksi oppimistyyliin vaikuttava tekijä on oma tärkeä aistikanava. Se ratkaisee, mitä huomaat maailmassa ja toisaalta sen, minkä asioiden on oltava kunnossa, jotta olisit tyytyväinen. Omaa tärkeää aistikanavaa voi arvioida seuraavien esimerkkien avulla.

Millaista luentoa mieluiten seuraat tai pidät onnistuneena?

Onko sinulle tärkeää, että näet luennoitsijan ja, että hän käyttää paljon havaintomateriaalia? Katseletko mieluummin luennoitsijaa, kuin kirjoitat muistiinpanoja? Tällöin oppimistyylisi on visuaalinen, opit näköaistin avulla parhaiten.

Onko sinulle tärkeämpää, että luennoitsija puhuu elävällä äänellä ja selittää opettamaansa perusteellisesti? Kirjoitat ehkä muistiinpanoja, mutta haluat keskittyä myös luennoitsijan puheeseen ja kuuntelemiseen. Silloin edustat auditiivista oppimistyyliä eli opit parhaiten kuuloaistin avulla.

Tuntuvatko sinusta penkit aika ajoin epämukavilta? Opiskeluun ei oikein voi keskittyä, kun istuminen tuntuu hankalalta. Kiinnitätkö huomiota luennoitsija liikkeisiin, ilmeisiin ja eleisiin? Opiskeluympäristön täytyy tuntua hyvältä, jotta pystyt keskittymään oppimaan; opiskelussa pitää olla hyvä fiilis. Jos tunnistat tästä itsesi opit parhaiten tuntoaistin avulla eli olet kinesteettinen oppija. 

Aistihavainto-oppimistyylitesti:

1=ehdottomasti eri mieltä • 2= jokseenkin eri mieltä • 3= en osaa sanoa • 4= jokseenkin samaa mieltä • 5=ehdottomasti samaa mieltä

Valitse kokemuksiasi vastaava vaihtoehto kunkin väittämän kohdalta.

1.      Ymmärrän tehtävän paremmin, jos opettaja kertoo minulle ohjeet.

2.      Minulle sopii parhaiten sellainen oppiminen, johon liittyy tekemistä ja liikkumista luokassa.

3.      Opin paremmin, jos opettaja kirjoittaa asiat taululle.

4.      Opin paremmin, jos saan tunnilla ohjeet suullisesti.

5.      Opin paremmin, jos saan tunnilla tehdä asioita kuuntelun tai oppikirjan lukemisen sijaan.

6.      Muistan tunnilla kuulemani asiat lukemiani asioita paremmin.

7.      Muistan ohjeet paremmin, jos saan lukea ne.

8.      Opin enemmän, jos saan mallintaa opittavan asian esimerkiksi käsitekartaksi.

9.      Ymmärrän tehtävän paremmin, jos saan lukea ohjeet.

10.  Opin enemmän, jos saan tunnilla olla mukana tekemässä projekteja.

11.  Minusta on mukava tehdä tunnilla muutakin, kuin istua paikoillaan.

12.  Opin paremmin, jos saan selvittää opittavia asioita piirtämällä.

13.  Opin paremmin luentomaisessa opetuksessa:opettaja puhuu, oppilaat kuuntelevat.

14.  Ymmärrän tunnilla käsiteltävät asiat paremmin, jos niitä harjoitellaan roolileikeillä.

15.  Opin luokassa paremmin kuuntelemalla.

16.  Muistan oppimani asiat paremmin, jos saan työstää jotain käsillä.

17.  Opin lukemalla paremmin, kuin kuuntelemalla.

18.  Minusta on mukavaa osallistua projekteihin luokassa.

19.  Opin luokassa parhaiten, jos aihetta käsitellään myös toimintaa vaativien tehtävien avulla.

20.  Opin enemmän oppikirjaa lukemalla, kuin opetusta kuuntelemalla.

Visuaalinen     Auditiivinen    Kinesteettinen  Taktiilinen

3,7,9,17,20       1,4,6,13,15    2,5,11,14,19       8,10,12,16,18

Yhteensä         

Auditiivinen oppija

Tällainen oppija oppii kuuntelemalla puhetta ja suullisia selityksiä. Oppimistilanteissa etenkin uuden asian oppimista ja muistamista auttaa, jos oppija lukee itselleen ääneen. Oppija oppii ja muistaa paremmin mikäli hän voi opettaa opeteltavan asian jollekin luokkatoverille tai keskustella siitä opettajan tai jonkun ulkopuolisen kanssa. Oppijan kannattaa pyytää suulliset ohjeet kirjallisten ohjeiden tueksi.

Taktiilinen oppija

Tällainen oppija oppii parhaiten käyttämällä käsiään. Hänelle sopii oppiminen, jossa saa tehdä laboratoriokokeita tai rakentaa opittavasta asiasta mallin. Erilaisten materiaalien koskettelu ja niiden kanssa työskentely auttavat oppilasta oppimaan. Oppijan kannattaa tehdä muistiinpanoja opittavasta asiasta: käden kirjoittamisliike edistää muistamista ja asioiden ymmärtämistä. Pari- ja ryhmätyöt auttavat taktiilista oppijaa muistamaan asoita. Keskittymiseen auttaa stressilelun hypistely opiskelutilanteessa.

Kinesteettinen oppija

Tällainen oppija oppii parhaiten kokemusten kautta eli olemalla koko vartalolla mukana oppimistilanteessa. Oppija muistaa opeteltavan asian parhaiten tekemällä: luokkaretket ja roolileikit. Oppijan kannatta kokeilla tenttiin lukua saman aikaisesti, kun polkee kuntopyörää tai lenkkeilee.

Visuaalinen oppija

Tällainen oppija oppii hyvin, kun hän näkee ja lukee oppikirjojen sanat tai sen mitä on kirjoitettu dioille, taululle, työkirjaan tai kalvoille. Hän muistaa ja ymmärtää asioita ja ohjeita paremmin, kun hän saa lukea itse. Hän ei kaipaa paljoakaan suullisia ohjeita, sillä hän pystyy oppimaan asioita itsenäisesti suoraan kirjasta. Muistamista edesauttaa, jos oppija tekee muistiinpanoja opetuksen aikana. Hänen kannattaa alleviivata muistiinpanojen, oppikirjojen ja monisteiden pääkohdat ja kirjoittaa marginaaleihin omia huomioita, jotka auttavat muistamista. Hänen on hyvä tehdä lukemastaan tiivistelmiä, käsitekarttoja, taulukkoja tms. Ennen kuin hän alkaa lukemaan uutta tekstiä, hänen kannatta silmäillä läpi kuvat, taulukot, kartat ja otsikot.   

Lähteet: Kalaja P, Dufva H, 2005. Kielten matkassa. Kotkan kirjapaino Oy 2005 – Hannaford C, 2003. Oppimisen palapeli - yksilölliset aivoprofiilit. Hakapaino Oy 2003.